Siirry pääsisältöön

Hattutemppu!

Viime vuonna maaliskuun loppupuolella ajelimme Lahden kansainväliseen koiranäyttelyyn. Exåress teamista näyttelyyn oli ilmoitettu kolme koiraa, kaksi schapendoesia ja yksi bouvier.

Schapendoeskehässä esiintyi ruotsintuontimme Carnac's Tricky Tseen Ke "Robban" ja hollannintuontimme Marisa Diròsa van Hoefflaecken's Cocó "Marisa". Ja hienostihan meillä meni, Robban oli ROP ja Marisa VSP, ja kumpikin sai ensimmäisen cacibinsa. Cacib, eli Certificat d’Aptitude au Championnat International, on kansainvälinen serti joka jaetaan vain FCI:n kansainvälisissä koiranäyttelyissä

Bouvierkehässä esiintyi oma kasvattimme Exåress Åriginal Power "Olli" yhtä hyvällä menestyksellä, ROP ja se ensimmäinen cacib. Cacibkellot lähtivät siis tikittämään yhtä vuotta ja yhtä päivää...

Vuoden mittaan kolmikko on esiintynyt varsin menestyksekkäästi näyttelykehissä ja muut kansainväliseen valionarvoon tarvittavat saavutukset ovat kaikilla täyttyneet. Enää puuttuivat siis vain ne "aikacacibit".

Niinpä sitten ilmoittauduttiin ensimmäiseen mahdolliseen koitokseen, Imatran kansainväliseen koiranäyttelyyn päivämäärällä 31.3.2018. Näyttelyä edeltävällä viikolla alkoi jo vähän vatsanpohjassa kutkutella, bouviereissa toki Olli oli ainoa rotunsa edustaja ja rodun arvostellut tuomari on laittanut Ollin 10 kk:n ikäisenä ryhmävoittajaksi Liettuassa, eli melko varmaa cacibia lähdimme bouvierkehästä metsästämään (ja siis vanhan koiranäyttelysanonnan mukaanhan mikään ei ole niin epävarmaa kuin varma serti. Pätee myös näihin kv-serteihin!)

Ensimmäisenä arvosteltiin schapendoesit. Tällä kertaa mukana oli myös nuorta Exåress-sukupolvea, Exåress One For The Road "Nelli" esiintyi nuorten luokassa saaden hienosti erinomaisen laatuarvostelun. Lopputulos Marisa ROP ja Robban VSP, ja molemmat saivat cacibit, jotka oikeuttavat anomaan C.I.B:n arvon.



Onnelliset voittajat


Bouviereissa Olli kävi pokkaamassa ROP-voiton ja cacibin, ja hattutemppu olikin sillä valmis!!


Ollin mielestä poseeraaminen on tylsäääää...


Kolme uutta kansainvälistä kauneusvaliota samana päivänä! Ihan kovin usein ei näin pääse käymään. Rotukehien jälkeen käytiin porukalla syömässä Imatran keskustassa ja kilisteltiin samalla kuivanmaan skumpat. Kotimaan näyttelyistähän yleensä lähdetään suorinta tietä kotiin mahdollisimman nopeasti, mutta muualle suuntautuvilla matkoilla laivamatkoilla on tullut tavaksi nauttia valioskumpat laineilla. Ne valiolaukut ovatkin sitten jo ihan oma tarinansa ja niistä ehkä joskus lisää juttua... ;)


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyperuricosuria in the Schapendoes breed

January 2017 one of my puppy buyers reported that her dog had been diagnosed with urate sediment in the dog’s urine. At that point I honestly answered that I had never before heard of urate problems in our breed. Working in the animal feed field, I am familiar with different types of urine stones and with how to avoid certain problems through feed and diet. Talking about urine stones, it’s crucial to separate between different types of stones!

Only a few weeks later, I came across a discussion on social media about the same problem with other schapendoeses -- and there seemed to be quite a few of them! I therefore dediced to look into this matter in more detail. Neither of the parents of my litter had ever had any problems, but out of curiosity I decided to gene test the whole litter of eight puppies. Three healthy non-carriers, and five healthy carriers. Not quite the result I was expecting!

Hyperuricosuria (HUU) is considered to be a disorder that was transmitted from wolves to dog…

Ihan ei mennyt kuten Strömsössä...

Kesäkuun 16. päivä. Kuuma lauantaipäivä Salon kaikkien rotujen näyttelyssä. Vajaa pari viikkoa siihen, että Molly (Exåress Little More Bite) pääsee muuttamaan omaan kotiinsa.

Kotiin palattuani muut koirat olivat pihalla ja sinne menimme myös Ollin kanssa. Ja näinhän siinä sitten kävi...



Koska juuri tapahtumahetkellä katsoin toisaalle, voin vain olettaa että Molly juoksi päin pihallamme olevaa metalliaitaa jonka seurauksena vasemman etujalan kyynär- ja värttinäluut murtuivat. Heti kävi selväksi, ettei kyseessä ollut mikään pikkujuttu joten matka jatkui Tammiston Evidensiaan. Hyväksi onneksi päivystävä eläinlääkäri oli ortopediaan erikoistunut, joten neljän tunnin päästä kotiuduttiin jalka lastoitettuna ja jatkosuunnitelmat varsin selvänä.
Värttinäluun murtuman vuoksi päädyttiin leikkaukseen, jossa se korjattiin metallilevyllä. Leikkauksen suoritti 19.6. luotto-ortopedimme Mikael Morelius. Sitten alkoikin projektin vaikein osuus, eli Mollyn pitäminen rauhallisena. Tikkien poistoon asti raj…
”Mistä toi sun kennelnimi oikein tulee…?”

Ja ihan alkuun selitys mitä kennelnimi tarkoittaa. Se ei siis tarkoita sitä, että sen haltijalla on erillinen kennelrakennus jossa koirat keskenään asuvat, vaan että kasvattaja on käynyt Suomen Kennelliiton kasvattajan peruskurssin hyväksytysti läpi, anonut ja saanut kasvattajanimen eli kennelnimen. Kennelnimi on ikään kuin koirien sukunimi. Se ei suoraan kerro niiden vanhempia, mutta kertoo kenen vastuulla pennut syntyvät.

Kenneli monesti mielletään koirahoitola -tyyppiseksi ammattimaiseksi toiminnaksi, vaikka suurin osa suomalaisista koirankasvattajista on ihan ns. kotikasvattajia. Niin myös meilläkin. Asuntomme alakerrassa on pieni kenneltila koirille, koirien pesuhuone, tarvikkeiden säilytystila sekä erillinen Pentula joka pentujen aikana ja myös väliaikoina toimii työhuoneenani. Noin kolmen viikon ikäisinä pennut emänsä kanssa muuttavat kanssamme yläkerran asuintiloihin, joissa sijaitsee myös kotitoimistoni ja siksi pentuja meillä kutsuta…