Siirry pääsisältöön

Elämä on...

Blogi on ollut erinäisistä syistä jo pitkään tauolla.
Välillä -ihan ilman niitä puutarhatonttujakin- elämä vaan on!
Nyt kuitenkin on aika pudistella pölyt blogista ja palata aktiivisempaan elämään ihan kaiken suhteen, kun näyttää tuo koronakin jo pikkuhiljaa laantuvan.


Tälle keväälle on siis kaksi pentuetta suunnitteilla, tai toinenhan on jo hyvässä vaiheessa ja parin viikon päästä Exåress Pretty Cool "Ryyni", saapuu meille mammalomalle. Ryyni astutettiin ensimmäisen kerran helmikuussa 2021, ja kahden ensikertalaisen astutus sujui kuin oppikirjassa. Ultrassa jouduttiin kuitenkin pettymään, kun pentuja ei löytynytkään. Koska uros oli jo ikämies ja Ryynikin tässä vaiheessa jo nelivuotias, päädyttiin tutkimaan uroksen sperma keväällä ja lopputulemana olikin uuden sulhasen etsiminen. Sellainen löytyi, ja koska uroksella ei ollut vielä terveystarkit tehtynä, valittiin samalla myös varamies ja päätettiin astuttaa Ryyni seuraavasta juoksusta loppukesästä.

Ryynipä päätti sitten lisätä liikkuvia osia aloittamalla juoksunsa etuajassa, ja jouduimme lykkäämään astutusta koska uroksella ei ollut vielä kaikki terveystarkit tehtynä, kasvattaja liikkui alkukesän tapaturman vuoksi kyynärsauvoilla ja "kilauta kaverille" vaihtoehtokaan ei sillä hetkellä onnistunut, kun kaverin koira synnytti juuri silloin kun olisi pitänyt olla astutusmatkalla. Nyt oli siis jo hieman paineita onnistua tästä juoksusta, sillä Ryyni täytti 5 vuotta toisena astutuspäivänä ja ensisynnyttäjälle se alkaa olla korkea ikä, sillä komplikaatioriski kasvaa iän myötä.

Pieni lisäkiemura oli sulhon lomamatka etelä-Euroopan lämpöön, mutta kaikkien laskelmien mukaan se ehtisi palata kotiin ennen H-hetkeä. Joulukuun 21. päivä alkoi juoksu ja saman tien viestiä uroksen omistajalle. Muttamuttamutta!!!!!! Omistaja olikin viikkoa aiemmin joutunut liikenneonnettomuuteen ja lääkärin kehotuksesta kotiinpaluu siirrettiin tammikuun alkuun. Plan B:lle oli jo varattu A vaihtoehto toisen nartun kanssa, joten mietintämyssyä syvään korville ja varsin nopeasti vuorokaudessa löytyi sitten se vaihtoehto C, eli tanskantuonti Fanica Ikos Ajjac Ikaros "Heppu". 

Hepun omistajan kanssa oli jo aiemmin sovittu, että käytän sitä jossain vaiheessa, toistaiseksi ongelmana on ollut HUU kantajuus, mutta Ryynille se kävisi ja kun tämä sopi myös Hepun omistajille, asia oli sillä sovittu. Ainoa mutka matkassa oli Hepun vanhentunut silmäpeili ja koska aikataulu oli tiukka sopivasti jouluntienoilla, niin Hepun silmäpeili on päivitetty vasta astutuksen jälkeen tuloksella "ei perinnöllisiä silmäsairauksia". 

Tammikuun alussa sitten ajelimme Hyvinkäälle, astutus sujui molempina päivinä hyvin ja varsin sutjakkaasti. Heppu on varsin mukavaluonteinen uros ja ulkomuodollisesti hyvinkin silmää hivelevä kokonaisuus. 

Nyt sitten pidetään peukut ja varpaat ristissä ja toivotaan että Ryynin loppuodotus sujuu hyvin ja mitään uusia vastuksia ei enää tule! Kiitos kaikille osapuolille joustavuudesta <3 










Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyperuricosuria in the Schapendoes breed

January 2017 one of my puppy buyers reported that her dog had been diagnosed with urate sediment in the dog ’ s urine. At that point I honestly answered that I had never before heard of urate problems in our breed. Working in the animal feed field, I am familiar with different types of urine stones and with how to avoid certain problems through feed and diet. Talking about urine stones, it ’ s crucial to separate between different types of stones! Only a few weeks later, I came across a discussion on social media about the same problem with other schapendoeses -- and there seemed to be quite a few of them! I therefore dediced to look into this matter in more detail. Neither of the parents of my litter had ever had any problems, but out of curiosity I decided to gene test the whole litter of eight puppies. Three healthy non-carriers, and five healthy carriers. Not quite the result I was expecting! Hyperuricosuria (HUU) is considered to be a disorder that was transmitted from wolve

Kun lammaspiskit lampaille joutuivat...

Lauantaina 27.4. ajeltiin Seutulaan viettämään Exåress-paimennuspäivää. Osallistujia jälleen kerran ilahduttavasti niin idästä kuin lännestäkin, lyhimmän automatkan sai tällä kertaa ratin takana viettää kasvattaja itse, mutta olipahan ainakin kahvi kuumaa ja eväät sopivan viileitä kun oli lähellä tehtyä tarjolla. Vielä kun ei tässä vaiheessa vuotta omalla kasvimaalla kasva muuta kuin aamiais-sämpylätaikinassa olleet nokkoset, mutta hyvin maistuivat kuitenkin kaikki eväät :) Päivään osallistui kymmenen koirakkoa, näistä yhdeksän Exåress kasvattia ja kymppinä tietty meidän ruotsinserkku Merri. Jokunen koirista oli jo ehtinyt lampailla tätä ennen käydä kerran tai ehkä toisenkin, mutta aika noviiseja oltiin muuten kyllä. Paikkana Primal Sense Farm Vantaan Seutulassa ja kouluttajana Mia Artela. Paikka ihan jees, mutta toi kouluttaja! Ihan super, ei voi muuta kuin lämpimästi suositella!! Mahtavan hyvä koiran- ja ohjaajanlukutaito ja ensimmäisen "kädestä pidetyn" kierroksen