Siirry pääsisältöön

Beauty, brains and bones!

Imatran näyttelyn jälkeiseen viikkoon mahdutettiin luustokuvia sekä MH-kuvauksia.

Torstaina 5.4.2018 Albin (Carnac's Very Sharp Van Ness) ja Rilla (Exåress What A Feeling) kävivät ottamassa niinkutsutut seitinohuet iltapäiväkännit eläinlääkäriasema Taikatassussa Klaukkalassa. Eli tolkku pois ja Jonsku-lääkärin röntgenkatseen alle. Tottapuhuen ei Jonskulla mitään röntgenkatsetta ole, vaan ihan perinteisin kuvantamismenetelmin molemmilta kuvattiin lonkat, kyynärät ja selät.

Albinin kuvien lähettämisessä Kennelliittoon lausuntoja varten oli jotain häikkää ja kuvat jouduttiin lataamaan uudestaan. Siksi tuloksiakin on tullut pätkittäin, ensimmäiset jo sunnuntai-iltana ja viimeiset tänään keskiviikkona aamupäivästä.

Kaikki muu priimaa, paitsi Rillan vasen kyynärpää ykkönen. Mitään erikoista meidän silmämme eivät tuossa kyynärkuvassa nähneet, eikä Rilla ole koskaan tuota jalkaansa ontunut tai kevennellyt. Jossain sopivassa välissä kuvan saa vielä katsoa luotto-ortopedimme.

Viralliset terveystulokset ovat siis:
Exåress What A Feeling HD A/A, ED 1/0, LTV0
Carnac's Very Sharp Van Ness HD A/A, ED 0/0, LTV0


                      

Meidän omat koiramme ja useimmat kasvatitkin ovat jo kymmenen vuoden ajan syöneet laadukasta ruotsalaista Bozita Robur koiranruokaa ja luustotulokset tähän asti ovat olleet pääsääntöisesti huippuluokkaa! Vatsat toimivat superhyvin, turkit ovat kunnossa (jos mukaan ei lasketa nuoriso-osaston parturiharjoituksia...) ja hienot lihaskunnot. Lämpimästi suosittelemme muillekin!

Aiemmin keväällä terveystarkeissa on käynyt jo kaksi Cool-pentueen koiraa, Exåress That's Cool "Vekku" HD A/A, ED 0/0 ja Exåress Too Cool For You "Inkeri" HD A/A, ED 0/0, LTV 0/0, VA 0/0. Inkeri peilautti samalla myös silmänsä ja terveethän nekin olivat.

Ei siis lainkaan hassumpia tuloksia! Kiitos omistajille ja onnea hyvistä tuloksista!


Lauantaina 7.4.2018 ajelimme Valkeakoskelle MH-kuvauksiin. Kotoa lähti mukaan se ainoa kuvausikäinen koira, oma bouvierkasvattimme Exåress Åriginal Power "Olli". Tuusulasta koukkasimme mukaan "lainakoira" Sateen. Sade, eli Exåress Shades Of Blue, asuu pikkulapsiperheessä jossa isä käy yötöissä, joten omaa henkilökuntaa ei Sateen seuraksi ymmärrettävästi lähtenyt. Lainaavat kuitenkin koiraa mielellään mukaan, ja Sade onkin käynyt näyttelyissä mukavalla menestyksellä milloin missäkin seurassa, mutta se ei Sadetta haittaa. Yhtä iloisena se lähtee ihan kaikkien matkaan :)

Tuusulasta Tampereen rautatieasemalle koukkaamaan kyytiin Johanna ja Luka, Exåress Rocky Road, jonne he olivat junailleet kotipaikkakunnaltaan Jyväskylästä. Sieltä Viinikan ABC:lle tipauttamaan kyydistä koiran lentoboxi Fiiliksen astutusmatkaa varten ja sitten auton keula kohti Valkeakoskea, jonne tuli myös Lukan sisko Nelli, Exåress One For The Road, henkilökuntineen.

Schapparit kunnostautuivat erityisesti porukan viihdyttämisessä. Ensimmäisenä Sade, joka suoritui kuvauksesta persoonallisesti hyvin perusschapemaisilla osa-alueilla, ja katsojilla oli hauskaa.

Seuraavana vuorossa oli Luka, jonka vahvat leikit ja saalis yllättivät. Ei ihan sitä perussuoritustasoa, mitä schapendoeseilta yleensä näkee.

Sitten vakavoiduttiin hetkeksi, kun vuoroon tuli Olli the Bouvier. Perusvarma Olli-suoritus, ei mitään yllätyksiä. Olli tekee mitä siltä pyydän ilman turhia sooloiluja.

Viimeisenä, vaan ei suinkaan vähäisimpänä vuorossa Nelli! Samat vahvat leikit, mutta sitten lähti homma käpälästä... Nelli intoutui "lälläslää, etpäs saakaan mua kiinni leikkiin", joten ohjaaja keskeytti testin.

MH-kuvauksessahan ohjaajalla on kaksi minuuttia aikaa saada koira hallintaan eri suoritusosioiden välissä. Mikäli ohjaaja itse keskeyttää kuvauksen, on koiran mahdollista uusia MH-kuvaus myöhemmin. Mikäli kuvauksen keskeyttää kuvaaja, sitä ei voi enää uusia.

Kotimatka sitten käänteisessä järjestyksessä, eli Valkeakoski-Tampere-Tuusula-Luhtajoki, ja niin oli taas saatu kymmenen tuntia kulumaan siihenkin reissuun!

Monesti kuulee kasvattajien valittelevan sitä, ettei kasvatinomistajia saa osallistumaan terveystarkastuksiin tai luonnekuvauksiin. Ja tottahan se varmasti onkin, jos ei itse tee asian eteen muuta kuin toivo. Meiltä pennun ostavat tietävät jo hyvissä ajoin etukäteen, että toivon jokaisen näihin tarkastuksiin osallistuvan, ja perustelen myös miksi. Lisäksi järjestän itse tarkastuksia, joihin pyydän ja kannustan kasvattejani osallistumaan. Ja jos tarve vaatii, niin olen myös valmis itse ajelemaan ylimääräisiä kilometrejä jos sillä keinolla voin osallistumisen mahdollistaa. Pyrin myös itse näkemään mahdollisimman monen kasvattini MH-kuvaukset ja/tai luonnetestit ja toistaiseksi muutamaa testiä lukuunottamatta se on myös onnistunutkin.

Miksi toivon jokaisen kasvattini osallistuvan vähintään kerran viralliseen näyttelyyn, terveystarkastuksiin ja luonnekuvaukseen? Kaikki ovat varmasti törmänneet useammankin eri rodun kasvattajan kotisivulla hokemaan "pyrin kasvattamaan rodunomaisia, terveitä ja hyväluonteisia koiria" (sanajärjestys voi toki vaihdella). Ainoa mustavalkoinen tapa arvioida kasvatustyön onnistumista ovat nämä viralliset tulokset ja siksi ne minulle kasvattajana ovat niin tärkeitä. Kivaluonteinen ja tosi nätti kun tarkoittaa yhdelle yhtä ja toiselle toista. Kasvatinomistajalle nämä tulokset antavat tietoa siitä oman koiransa terveydestä ja luonneominaisuuksista, joista voi parhaassa tapauksessa olla erittäin paljon hyötyä sekä koiralle että myös sen ihmisille. Ja kaikkihan varmasti haluavat sen rodunomaisen, terveen ja hyväluonteisen koiran ostaa ja omistaa :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyperuricosuria in the Schapendoes breed

January 2017 one of my puppy buyers reported that her dog had been diagnosed with urate sediment in the dog’s urine. At that point I honestly answered that I had never before heard of urate problems in our breed. Working in the animal feed field, I am familiar with different types of urine stones and with how to avoid certain problems through feed and diet. Talking about urine stones, it’s crucial to separate between different types of stones!

Only a few weeks later, I came across a discussion on social media about the same problem with other schapendoeses -- and there seemed to be quite a few of them! I therefore dediced to look into this matter in more detail. Neither of the parents of my litter had ever had any problems, but out of curiosity I decided to gene test the whole litter of eight puppies. Three healthy non-carriers, and five healthy carriers. Not quite the result I was expecting!

Hyperuricosuria (HUU) is considered to be a disorder that was transmitted from wolves to dog…

Ihan ei mennyt kuten Strömsössä...

Kesäkuun 16. päivä. Kuuma lauantaipäivä Salon kaikkien rotujen näyttelyssä. Vajaa pari viikkoa siihen, että Molly (Exåress Little More Bite) pääsee muuttamaan omaan kotiinsa.

Kotiin palattuani muut koirat olivat pihalla ja sinne menimme myös Ollin kanssa. Ja näinhän siinä sitten kävi...



Koska juuri tapahtumahetkellä katsoin toisaalle, voin vain olettaa että Molly juoksi päin pihallamme olevaa metalliaitaa jonka seurauksena vasemman etujalan kyynär- ja värttinäluut murtuivat. Heti kävi selväksi, ettei kyseessä ollut mikään pikkujuttu joten matka jatkui Tammiston Evidensiaan. Hyväksi onneksi päivystävä eläinlääkäri oli ortopediaan erikoistunut, joten neljän tunnin päästä kotiuduttiin jalka lastoitettuna ja jatkosuunnitelmat varsin selvänä.
Värttinäluun murtuman vuoksi päädyttiin leikkaukseen, jossa se korjattiin metallilevyllä. Leikkauksen suoritti 19.6. luotto-ortopedimme Mikael Morelius. Sitten alkoikin projektin vaikein osuus, eli Mollyn pitäminen rauhallisena. Tikkien poistoon asti raj…
Pentusuunnitelmia alkuvuodelle...!

Vuoden ensimmäiset pentusuunnitelmat ovat nyt tehtynä ja taputeltuna kun astutusmatka on takana. Alunperin en ajatellut käyttää Nadinea itse, mutta kun palapelin muut palaset alkoivat löytää omat paikkansa, päädyimme Nadin toisen omistajan Arjan kanssa siihen, että astutan sen nyt tästä juoksusta. Alunperin urosvalintakin oli toinen, mutta viime vuonna alkaneen hyperurikosuria -projektin myötä jouduin vaihtamaan suunnitelmia ja etsimään uroksen joka sopisi Nadinelle niin luonteen, terveyden kuin ulkonäönkin osalta.

Olen ollut supertyytyväinen viimekeväisen Feeling-pentueemme luonteisiin, joten kysyinkin niiden isän omistajalta Ewalta olisiko Elvis-isä käytettävissä ja jos olisi, voisiko sen testata. Ilokseni vastaus molempiin kysymyksiin oli kyllä  ja kun Elvis osoittautui hyperurikosurian osalta terveeksi, ei kantajaksi oli "plan B" sillä selvä!

Sitten alkoikin osio "kuinka hulluja pidetään jännityksessä"! Nadinen juoksujen olisi p…