Siirry pääsisältöön

Kasvattajan pentuarkea

Pentuarki. Se ihanankamala aika, kun kodin valloittaa nelijalkainen karvakorva, jonka pääasialliset elämäntehtävät tuntuvat olevan syöminen, nukkuminen, pissaaminen, kakkaaminen ja kaikenlainen häslääminen. Naskalihampaat ovat kiinni milloin missäkin sallitussa tai kielletyssä ja koiranleluja on ympäri huushollia.

Kasvattajan pentuarki on pitkä projekti, joka optimaalisessa tapauksessa huipentuu siihen, että pennut muuttavat omiin koteihinsa kun ne ovat täyttäneet seitsemän viikkoa. Aina ei kuitenkaan mene ihan näin, vaan pentuja voi jäädä kasvattajalle eri syistä. Kysyntä ja tarjonta eivät mahdollisesti kohtaa ja kotiin jää myymättömiä pentuja odottelemaan sen oman kotinsa löytymistä. Toisinaan kasvattaja haluaa jättää jonkun pennun kotiin tarkkailtavaksi ennen kuin se mahdollisesti myydään. Jotkut pennut pääsevät muuttamaan uuteen kotiinsa vasta myöhemmin mm. maahantuontimääräysten vuoksi.

Yli luovutusikäisten pentujen kanssa arki on päivä päivältä haastavampaa. Meillä rymyää nyt viimeisimmästä pentueesta kolme kohta 14-viikkoista pentua ja välillä meno on kuin melko kehnossa sirkuksessa… Kasvattajan kotivaatetukseen kuuluu jo edellisten pentueiden rikkipureskelemat verkkarit ja mahdollisimman lyhythelmainen paita ja uusia reikiä syntyy päivittäin. Kolmikko pitää hyvin huolen myös siitä, että aamulla ei tarvitse nukkua minuuttiakaan pidempään sen jälkeen kun he ovat päättäneet herätä. Nukkuessaan ovat kyllä varsin herttaisia! 










Eikä se yhdenkään toimeliaan schapendoesin pennun kanssa ihan lepolomaa ole. Alla ote keväisen Cool-pentueemme puuhapojan Severin päiväkirjasta.


Severin päiväkirjasta torstaina 9.3.
Herätys kello 5:55, aamutoimet eli pissa, kakka, aamiainen ja pissa
6:45 Portaikon porttipulman ratkaisun testaus: aukeaa yhä hienosti! 6:46 Välipissa
6:47-55 Hyeenahuudon harjoittelua keittiön portin takana samalla kun miespalvelija nostaa porttipulman vaikeusastetta
6:57 Porttipulma numero 2 ratkaistu, spurtti yläkertaan (Memo: miespalvelijaa pitää lenkittää, huohottaa pahasti portaissa)
6:58-7:02 Tutustutaan sängynjalkojen purentavastukseen alakautta
7:03 Välipissa
7:04-10 Lentoonlähtöharjoituksia pihalla, nopeus ei vielä riitä ja nousukiito päättyy penkkaan. Harjoitellaan vauhdin ottoa.
7:11-17 tarkistetaan piha-aita. Demonstroidaan palvelijalle tietoturvariskit: aita vuotaa ainakin kahdesta kohdasta. Hiukan lenkkeilyä niityllä. (Palvelusväki puuskuttaa taas!)
7:17-20 Makumatka: tutustutaan sukkiin, villapuseroon, mattoon ja rahiin
7:20-25 Kuntopiiri: juostaan sekä rinkiä että käytävää päästä päähän. Suunnanvaihto.
7:26 Välipissa ja vesitauko. Kakka.
7:30-7:35 Autetaan Annille koulureppu selkään, pois, selkään, pois. Ripustuksen testaus roikkumalla.
7:35-40 Saalistusharjoitus: tapetaan kaikki lelut.
7:41 Välipala, palmunoksa ja multaa
7:40-45 Harkitaan uudelleenkalustusta ja poistetaan TVn ja tietokoneen kaapelit suojamuovista
7:45-7:55 Lisää lentoharjoituksia, Dana on toistaiseksi liian korkea ponnahduslaudaksi mutta toisaalta mukavan pehmeä stoppari
7:56-59 Poistetaan kaapelit uudelleen suojasta, luetaan pari sivua Turkkaria.
8:00 Uupelo. Huolehditaan kuitenkin ettei miepalvelija joudu yli metrin päähän ja eksy tms.
Tauon jälkeen seuraavaksi 8:20: kiipeilytreenit sohvalla, kahlekuninkuusharjoitus teemalla panta ja hihna,

Memo2: Harkitaan nuorempaa palvelusväkeä



Paraisten pihahirviö Severi

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihan ei mennyt kuten Strömsössä...

Kesäkuun 16. päivä. Kuuma lauantaipäivä Salon kaikkien rotujen näyttelyssä. Vajaa pari viikkoa siihen, että Molly (Exåress Little More Bite) pääsee muuttamaan omaan kotiinsa.

Kotiin palattuani muut koirat olivat pihalla ja sinne menimme myös Ollin kanssa. Ja näinhän siinä sitten kävi...



Koska juuri tapahtumahetkellä katsoin toisaalle, voin vain olettaa että Molly juoksi päin pihallamme olevaa metalliaitaa jonka seurauksena vasemman etujalan kyynär- ja värttinäluut murtuivat. Heti kävi selväksi, ettei kyseessä ollut mikään pikkujuttu joten matka jatkui Tammiston Evidensiaan. Hyväksi onneksi päivystävä eläinlääkäri oli ortopediaan erikoistunut, joten neljän tunnin päästä kotiuduttiin jalka lastoitettuna ja jatkosuunnitelmat varsin selvänä.
Värttinäluun murtuman vuoksi päädyttiin leikkaukseen, jossa se korjattiin metallilevyllä. Leikkauksen suoritti 19.6. luotto-ortopedimme Mikael Morelius. Sitten alkoikin projektin vaikein osuus, eli Mollyn pitäminen rauhallisena. Tikkien poistoon asti raj…
Pentusuunnitelmia alkuvuodelle...!

Vuoden ensimmäiset pentusuunnitelmat ovat nyt tehtynä ja taputeltuna kun astutusmatka on takana. Alunperin en ajatellut käyttää Nadinea itse, mutta kun palapelin muut palaset alkoivat löytää omat paikkansa, päädyimme Nadin toisen omistajan Arjan kanssa siihen, että astutan sen nyt tästä juoksusta. Alunperin urosvalintakin oli toinen, mutta viime vuonna alkaneen hyperurikosuria -projektin myötä jouduin vaihtamaan suunnitelmia ja etsimään uroksen joka sopisi Nadinelle niin luonteen, terveyden kuin ulkonäönkin osalta.

Olen ollut supertyytyväinen viimekeväisen Feeling-pentueemme luonteisiin, joten kysyinkin niiden isän omistajalta Ewalta olisiko Elvis-isä käytettävissä ja jos olisi, voisiko sen testata. Ilokseni vastaus molempiin kysymyksiin oli kyllä  ja kun Elvis osoittautui hyperurikosurian osalta terveeksi, ei kantajaksi oli "plan B" sillä selvä!

Sitten alkoikin osio "kuinka hulluja pidetään jännityksessä"! Nadinen juoksujen olisi p…
”Mistä toi sun kennelnimi oikein tulee…?”

Ja ihan alkuun selitys mitä kennelnimi tarkoittaa. Se ei siis tarkoita sitä, että sen haltijalla on erillinen kennelrakennus jossa koirat keskenään asuvat, vaan että kasvattaja on käynyt Suomen Kennelliiton kasvattajan peruskurssin hyväksytysti läpi, anonut ja saanut kasvattajanimen eli kennelnimen. Kennelnimi on ikään kuin koirien sukunimi. Se ei suoraan kerro niiden vanhempia, mutta kertoo kenen vastuulla pennut syntyvät.

Kenneli monesti mielletään koirahoitola -tyyppiseksi ammattimaiseksi toiminnaksi, vaikka suurin osa suomalaisista koirankasvattajista on ihan ns. kotikasvattajia. Niin myös meilläkin. Asuntomme alakerrassa on pieni kenneltila koirille, koirien pesuhuone, tarvikkeiden säilytystila sekä erillinen Pentula joka pentujen aikana ja myös väliaikoina toimii työhuoneenani. Noin kolmen viikon ikäisinä pennut emänsä kanssa muuttavat kanssamme yläkerran asuintiloihin, joissa sijaitsee myös kotitoimistoni ja siksi pentuja meillä kutsuta…